maanantai 9. maaliskuuta 2009

Väkivalta

Aina kun mä näen Salattujen elämien Panun, tulee aivan vitunmoinen tarve ja halu piestä joku kunnolla. Ei saatana! Siis miten joku voi näyttää niin helvetin onnettomalta. Siis sillä on suupielet niin alhaalla, että asiaa hetken pohdittuani tulin siihen tulokseen, että kyseessä on väkisin joku kuvamanipulaatio. Eihän toi ole fyysisesti mahdollista, että täysikasvuisen "miehen" seistessä suorana on suupielet alempana kuin polvet.

Toisaalta pelottaa taas se, että huomaan katselevani Salkkareita. Se taitaa olla selvä merkki siitä, että olen taantumassa Ossi Puolakan ja co. tasolle. Taalasmaan Kari on sentään hieno mies. Se on todennäköisesti sarjan ainoa hahmo, joka ei ole fiktiivinen.

Oli taas helvetin "jännä" viikonloppu. Vittu, tuntuu, että mun viikonloput on ihan täyttä extremeä. Tilanteet muuttuu suunnilleen vartin välein. Perjantaipäivä ja -ilta oli yhtä helvetin kaaosta, yö hyvinkin miellyttävä ja rauhallinen, lauantai yhtä riekkumista taas koko päivä, ja kohokohtana taas yksi suunnaton typeryys kirsikkana kakun päällä. Sunnuntaina sitten ankaraa asioiden pohtimista (huom. ei muuten minkäänlaista krapulaa) ja armotonta väsymystä. Tulin siihen tulokseen, että jos on toiminut moraalisesti OMASTA MIELESTÄÄN oikein, ei aina tarvitse piitata lainoppineiden mielipiteistä, saatika yleisestä helvetin kukkahattuilusta. Väkivalta lopettaa vittuilun, mutta usein pieni muistutus väkivallasta estää isomman väkivallan tapahtumisen. Joo, saa siteerata.

Lyötiin mutsin kanssa snadi veto, kumpi pudottaa nopeammin kymmen kiloa painoa. No joo, ei isommin kiinnosta panostaa vetoon, ajattelin, että sitten kun äipältä on lähtenyt 7-8kg, niin alan sitten panostamaan asiaan. Hyvin siinä vielä ehtii, kun on hyvät konstit... Kymmenen kiloa on muuten ihan marginaalin sisällä, missä pystyy painoaan liikuttelemaan aika helpostikkin, riippuen elämäntilanteesta. Itse olen roikkunut 88-108kg:n välillä viimeiset n 7. vuotta, ilman mitään kuureja. Tai siis kuureja tietysti, mutta ei mitenkään laihdutustarkoituksessa. Ja mitähän helvettiä mä taas selitän??? Ilmeisesti taustalla äsken pyörinyt Salkkarit taas rouhaisi muutaman aivosolun, suunnilleen saman verran, kuin laatikollinen Kalamiehen Toveria, otaksun.

Aloin muuten viime viikolla yhtenä aamuna miettimään, että mitä jos Dr. Livingstone olisi kiistänyt.
Stanley: -Dr. Livingstone, I presume?
Livingstone: -Njet ponimaju...
Stanley: -Do you know doctor Livingstone, have you seen him?
Livingstone: -Njet ponimaju, tavaritsh.
Stanley: -Well, if you fuckin' ape see him, tell him, that I went back to Scotland and fuck his wife. Adios, asshole.
Livingstone: -Njet ponimaju.

Tai oikeestaan, olishan toi Elokiven Elmokin saattanut tosta saada tappelun aikaiseksi, aika pienestä se on usein kiinni.

-Petja

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti