torstai 8. tammikuuta 2009

364 jäljellä, ei paha...

Hah.

Poikkesin tuossa alkuillasta kyläilemässä erään ystävättäreni luona (josta käytän tässä yhteydessä salanimeä Edith), ja sain senkin perkeleen yllytettyä mukaan projektiin "Tipaton tammivuosi". Funtsailtiin siinä sitten Edithin kanssa, että millä helvetillä korvataan se joutoaika, mikä jää kun ei käytä päihteitä. Eikä muuten keksitty ensimmäistäkään yhteistä harrastusta, paitsi Emmerdalen katselu ja ihmisten arvostelu. No, alku sekin. Mutta toisaalta, ei siitä ainakaan mitään vahinkoa ole, jos on yksi kamu vähemmän, joka ei jatkuvasti houkuttele baariin.

En ole muuten tänä talvena käynyt paikan päällä kyyläämässä ensimmäistäkään kiekko-ottelua. Nyt vois alkaa oikeestaan ravaamaan Rinkulalla sitten enemmänkin. Siinäkin on vaan pari aika snadia riskitekijää, jotka saattavat aiheuttaa projektin epäonnistumisen. Ensiksikin, kun meikkiksellä on tällainen vähintäänkin prototyyppinen "lätkäossin" ajatusmaailma, niin keskiolut ja jääkiekko kuuluvat aika selkeästi yhteen. Siis se erätauolla muovituopista juotu helvetin kallis lämmin kura (no, kaks siinä ehtii hyvin juomaan, jos ei käy kun kerran röökillä) kuuluu ilman muuta livekiekko-otteluun. Varsinkin, jos seurue jossa pelejä on ollut tapana käydä katsomassa koostuu veijareista, kuten Nysä, Naku ja Joosef (nimet muutettu).

Mutta mutta, tähankin asiaan saadaan ratkaisu sillä, että eräs läheinen sukulaiseni on hyvinkin innokas jääkiekon seuraaja ja "kerhonmies" henkeen ja vereen. Ja hän on monesti sanonut, että kävisi peleissä useamminkin, jos vaan saisi jonkun mukaan, ettei yksin tarvis mennä. Joo, ja syy, miksi meikäläinen ei ole välttämättä ollut kauhean miellyttävää seuraa, johtuu juurikin juomatavoistani lätkämatsessa. Kun tämä sukulaiseni on kuitenkin ollut täysin päihteetön jo kolmekymmentä vuotta...

Onko muuten noloa käydä kolmekymppisenä lätkäpeleissä mutsinsa kanssa..?

(tähän väliin huomautus, että Sailio on justiin paukuttanut Kepan 1-0 johtoon sarjajohtaja Jypiä vastaan. S/M-liigan liveseuranta netistähän löytyy täältä).
Sailio on muuten -asiaan vihkiytymättömille tiedoksi- sama jamppa, jota ystäväni Nysä pyrki paukuttamaan nekkariin Kerhon mestaruusjuhlissa keväällä 2006. Tietysti kovaäänisen "Kukas vittu sinä sitten luulet olevas??" uhoamisen säestyksellä. Onneksi allekirjoittanut ehti kuitenkin hätiin -"Hei ei sitä, se on just eilen ollu voittamassa meille mestaruutta...". No "Silli" oli sillon vielä aika tuntematon jannu, vaikka helvetin tärkeessä roolissa olikin kyseisellä kaudella.

No juu, kuitataan siis sitä joutoaikaa vaikka sukulaisten -siis ilman muuta poikani Jimmy on mukana- kanssa käymällä kiekkopeleissä.

Ja Edithille vitunmoinen iso peukku, jos pysyy juonessa mukana, ja jaksaa potkia meikäläistäkin perseelle. Ainakin yks perseellepotkija (vaikkakin ehkä tietämättään) mulla jo onkin, vaikkakin aika kaukana. Pusuja, olet mulle tärkeä.

Ja vittu, vois alkaa panostaan hiukan taas tohon fysiikkapuoleenkin, mutta jatketaan siitä joskus syssymmällä.

-Petja

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti